Sain kutsun Opetushallitukselta EU:n Erityisopetuksen kehittämiskeskuksen tilaisuuteen 2.11 - 3.11.2003 Brysseliin. Tapahtuma oli järjestetty EU:n vammaisten vuoden johdosta ja tilaisuus oli Nuorten vammaisten koulutuspoliittinen kuulemistilaisuus Euroopan Parlamentissa. Opetusministeriö kustansi matkan ja siellä oli kaikista EU-maista kutsuttu nuoria vammaisia. Suomesta meitä vammaisia oli kolme, sekä avustajat. Minulla oli avustajani ja isäni Markku. Äitini hoiteli matkajärjestelyt. Sunnuntaina meille oli järjestetty iltajuhla. Maanantaina 3.11.2003 turvatarkastusten jälkeen menimme kuulemistilaisuuteen Euroopan Parlamenttiin istuntosaliin. Tilaisuuteen oli kutsuttu EU:n nykyisten ja tulevien jäsenmaiden delegaatiot. Osallistujia oli lähes 100 nuorta ja heidän maidensa opetusministeriöiden edustajat tai kehittämisjärjestön kansalliset koordinaattorit. Lisäksi tilaisuuteen olivat saapuneet Euroopan komission ja Unescon edustajat. Jokaisen maan vammainen edustaja sai puheenvuoron. Minulla oli tilaisuus lahjoittaa pieni tauluni “Minä palveluviidakon ulkopuolella” ja se sai arvostetun vastaanoton. Esittelin myös omia töitäni tilaisuuden järjestäjille ja he olivat kiinnostuneita viemään asiaa eteenpäin ja halusivat töitäni lähettävän heille sähköisessä muodossa, joita voisivat esittää siellä. Tilaisuudesta tehtiin muistio kirjan muodossa johon he halusivat työni kansikuvaan. Tämä matka kokemuksineen ja näkemyksineen oli yksi elämäni huippuhetkistä, joka kannustaa minua eteenpäin. Kukaan siellä olijoista ei tuntenut menetelmääni tehdä taidetta. Olenko EU-maissa ainut, ehkä, muuta tietoa ei ole asiantuntijoiden taholta tullut Suomesta eikä muualtakaan. Toivon, että tieto tästä menetelmästä leviää ja kohtaa myös kaltaisiani, jotta hekin saisivat kokea luomisen iloa ja voisivat tietokoneen avulla tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.Raportti, Erityinen tuki varhaislapsuudessa Euroopan tilanneanalyysi, ilmestyi v.2005, jonka kansikuvana on työni Palveluviidakko.